Mitä sinulle ei kerrota EU:sta

Tiesittekö muuten että Italiassa järjestetään syksyllä 2016 kansanäänestys  eräistä perustuslaillisista muutoksista? Pääministeri Matteo Renzi aikoo saada parlamentin asemaa muuttavat lakimuutokset läpi ja on asettanut oman poliittisen uransa panokseksi. Kansanäänestys saattaa hyväksyä muutokset tai ei, mutta riskit ovat käsittämättömät: jos Renzin uhkapeli ei mene läpi, saattaa alkaa dominoreaktio joka kaataa ensin italialaiset pankit ja sen jälkeen koko euroalueen.

Minä en tiennyt. En ennen kuin joku linkkasi nämä FT:n artikkelit Facebookkiini. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä minkälaisia EU:n tulevaisuuteen vaikuttavia prosesseja ympäri Eurooppaa on käynnissä. Tämä nimenomainen Italian kansanäänestys saattaa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen aivan ratkaisevasti. Tai sitten ei.

Mutta minä en tiennyt tästä, vaikka pidän itseäni politiikan uutisten suhteen melko valveutuneena. Britannian euroeron myötä on keskusteltu paljon brittien ja miksei suomalaistenkin suhteesta eu:hun. Facebook-keskusteluissa ja mediassakin on pyöritelty syyksi sitä, että ihmiset eivät kertakaikkiaan tiedä EU:sta ja siellä vaikuttavista voimista paljoakaan. Mitä kummallisimmat urbaanilegendat ovat EU:n syytä. Iskelmäradion aprillipila ”EU kieltää puusaunat” kiertää edelleen internetissä ja voi hyvin.  Ja kun mitään ei tiedä, kaikki kummalliset jutut ja oikeasti typerät EU-päätökset yhdistyvät samaksi mössöksi josta on vaikea saada mitään tolkkua.

Brysselissä EU-asioita seuraa yhteensä 12 akkreditoitua suomalaista toimittajaa, joista kolmannes on freelancereita. Yleisradiolla on 2 EU-toimittajaa, suomen- ja ruotsinkielinen. Ylen maakuntatoimituksissa kotimaassa on juttutuotannossa töissä noin 400 henkilöä.

Nämä maakuntatoimitusten 400 ihmistä toki tekevät myös koko maan tarpeisiin juttuja, mutta tämä työvoiman epäsuhta selittää lähes jäännöksettömästi sen miksi suomalaiset eivät tiedä EU:sta juuri mitään. Koska kukaan ei kerro. Ylen Jyväskylän toimituksessa on 29 ihmistä. Ylellä on Brysselissä EU-asioista raportoimassa 2 toimittajaa. Puhun pelkästään ylestä koska minun verorahoillani se maksetaan, mutta epäsuhta on tietysti myös kaupallisella puolella. Ei toki näin pahana. Eikö Bryssel ansaitsisi edes Yle Kemin 18 ihmisen työpanoksen verran työvoimaa?

Jos me haluamme ymmärtää EU:ta ja ylipäätään olla siitä jotain mieltä (mitä tahansa) niin me tarvitsemme EU-journalismia ja mielellään suomeksi. Kuka tekisi? Yle, kerro minulle mistä Italian kansanäänestyksessä ja pankkikriisissä on kyse.

Yle

Vihreä linja- eli miksi erosin vihreistä

Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia ehdotti, että maatalouden lomittamisista verorahoin luovuttaisiin. Tästä voi olla perustellusti montaa mieltä — ehdotus toisaalta säästäisi rahaa, toisaalta taas lisäisi eläintilojen ihmisten työkuormaa. Lomittamiset ovat toisaalta antelias tukimuoto lihan tehotuotannolle ja turkistarhaukselle, toisaalta taas sinänsä oleellinen osa tilallisen toimeentuloa. Hankala juttu. Vihreiden puheenjohtaja puheenjohtaja Niinistö kuitenkin lyttäsi Vartian mietteet samantien ”yksityisajatteluksi” ja kertoi ettei tämä ole puolueen linja. varapuheenjohtaja Touko Aalto vahvisti asian. Yksityisajattelua eikä edusta puolueen linjaa.

Näyttökuva 2016-05-31 kello 22.18.28Vihreiden kansanedustaja Emma Kari puolestaan kirjoitti facebookpäivityksen, siitä, miten Sipilän hallitus haluaa muuttaa gynekologit täysin maksulliseksi, yksityiseksi palveluksi. Miehet laitettiin laatimaan listoja, ja naiset jäivät ulkopuolelle.

Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kyseessä ei ole Sipilän hallituksen ehdotus vaan soteuudistuksen pohjana käytettävä selvitysmies Mats Brommelin työryhmän raportti. Koko paperissa ei mainita gynekologeja sanallakaan. Raportti sisältää kyllä ajatuksen luopua yksityislääkärikäynneistä maksettavasta 15 prosentin kela-korvauksesta. Yksityislääkäreiden kela-korvauksista luopuminen on myös vihreiden omasta varjohallitusohjelmasta. En usko että Emma Kari asiaan perehtyneenä ammattipoliitikkona tekisi näin karkeaa virhettä vahingossa; tämä on täysin puhdasveristä populismia ja ihmisten peloilla ratsastamista.

Näyttökuva 2016-05-31 kello 23.18.12Näyttökuva 2016-05-31 kello 23.03.57

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja kirjoitti Karin ketjuun polveilevan ns. savolaismallisen vastauksen, jossa sotketaan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon valinnanvapaus. Mikä se puolueen linja nyt olikaan? Vielä 2013 (nykyinen) kansanedustaja Touko Aalto kirjoitti, että monikanavarahoituksen purkaminen on valtava edistysaskel.

Hirveä sotku kieltämättä. Jostain syystä tätä ideaa Ville Niinistö ei tuominnut Karin ulostuloa puolueen linjan vastaisena, vaikka se sitä mitä suurimmassa määrin on. Minkä ihmeen takia Antero Vartian lomitusehdotus saa aikaan selkäydinreaktion ja välittömän tuomion, sen sijaan Emma Karin kyyninen päivitys saa puolueen puheenjohtajan selittelemään asiaa parhain päin?

Vihreiden ongelmaksi on muodostunut täysin reaktiivinen oppositiopolitiikka. Vihreiden poliittisessa profiilissa on kaksi asiaa yli muiden: nykyisiä tai mahdollisesti tulevia kannattajaryhmiä ei saa pelästyttää yhdelläkään poikkipuolisella ajatuksella, ja hallituksen esitykset täytyy kaikki poikkeuksetta tuomita — vaikka sitten minkälaisella populismilla. Bernerin liikennekaari sai Niinistöltä täystyrmäyksen, vaikka käyttöön perustuvat maksut, älykäs liikenne ja siltarumpupolitiikan loppuminen ovat ainakin olleet vihreitäkin tavoitteita.

Kristillisten, vihreiden ja vasemmistoliiton välikysymys maataloustukien maksattamisesta lienee kaikista surkein esimerkki vihreiden kyynisyydestä. Kyllä vihreätkin tietävät että valtioneuvosto ei pysty tekemään yksittäisen viraston yksittäisen tietojärjestelmän suhteen varsinaisesti mitään mitä ei jo tehtäisi ja että kyseessä on aivan oikeiden ihmisten oikea toimeentulo, josta siitäkin tehtiin tällä kertaa populismin polttoainetta.

Uskottavan maaseutuvihreän puolueen ohjelmaksi ei riitä hallitus ja Antero on tymiä. Vihreät ovat monessa isossa kaupungissa voimakas poliittinen liike siksi, että vihreät ovat tehneet vuosikausia töitä oman vaihtoehtonsa kehittämiseksi ja esilletuomiseksi.

Monet vihreätkin poliitikot ovat valitelleet politiikan viihteellistymistä ja karnevalisoitumista. Havainto on oikea. Milloin vihreistäkin tuli tällaisia? Kansanedustajilla on valta päättää minunkin puolestani asioita, ja tällainen sirkus on kaikille arvotonta. Vihreiden piti olla se jengi jolla on uusia ideoita, uusi tapa tehdä asioita ja uusia vaihtoehtoja.

Nyt vihreät ovat todella huolestuttavasti menneet siihen asentoon jossa politiikkaa tehdään ainoastaan seuraavan kuun Ylen gallup mielessä.  Ja kyllähän populismi ja pelottelu toimii, miksei toimisi. Poliitikot ja ennenkaikkea niin äärimmäisen fiksu jengi kuin vihreät ovat kuitenkin  sen velkaa äänestäjilleen että he todella antavat kaikkensa eivätkä tee politiikkaa maksimoidakseen kannatusta vaan maksimoidakseen koko planeetan hyvinvoinnin. Yrittäisitte edes. Minun nimissäni ei tällaista tehdä.

Toivotan silti vihreille menestystä tulevissa koitoksissa. Olkaa rohkeita, olkaa vihreitä ja tehkää vihreää politiikkaa. Sillä se on tähänkin asti toiminut.

Post Scriptum

13161182_10153581595833388_31451625_oEn työskentele enää Helsingin vihreillä ja erosin puolueestakin jo pitkän tovi sitten. En ole pitänyt tästä mitään mitään meteliä, ajattelin että ei ole sivistynyttä lähteä puolueesta ovia paukutellen ja valtavaa numeroa itsestäni tehden. Jäseniä tulee ja menee, puolueeseen liitytään ja siitä erotaan.

Tilanne kuitenkin muuttui kuukausi sitten, kun lasten vegaanista päiväkotiruokaa käsitelleessä keskusteluketjussa facebookissa  turkulainen vihreä vegaaniaktivisti Tuukka Simonen pahoitti mielensä, katkaisi välit ja omisti minulle suorasanaisen säikeen. En tietenkään erityisemmin nauti tällaisesta huomiosta, semminkin kun puoleen puheenjohtaja Niinistö kävi kertomassa avoimeen fb-statukseen tietoa puoluejäsenyydestäni. Niinistö poisti kyllä pyynnöstäni kommenttinsa, mutta koska vahinko oli jo tapahtunut ja ketjun aloitustakin editoitu tämän tiedon valossa, niin käsitellään tämä asia sitten.

 

 

Muistojemme sisällissota

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner selosti omia kytköksiään veroparatiisiyhtiöihin blogissaan. Rikkaat ihmiset istumassa ristiin toistensa firmojen hallituksissa on normaalia ja se että hallitusjäsenyyden eron rekisteriöinti voi kestää vuosia on tietysti valitettavaa, mutta uskomme varmasti Anne Bernerin kunniasanaa siitä että verot on maksettu. Mitään keinoa tarkistaa tätä ei ole.

Mutta tämä ei ole kiinnostavaa. Anne Berner kirjoittaa jokseenkin sydämeenkäyvästi ja hyvin sekavasti:

Tarvitsemme kansallista tahtotilaa sille, haluammeko olla omistava yhteiskunta ja olemmeko valmiita sallimaan yhteiskunnan vaurastumista kannustamalla pääomia sijoittamaan kotimaahan ? Tarvitsemme paluuta pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, jolloin työn ja pääoman välillä oli liitto. Siitä syntyi Suomen teollistuminen ja hyvinvointiyhteiskunnan kasvu. Näistä kysymyksistä on ollut vaikea synnyttää yhteiskunnassamme rakentavaa ja avointa keskustelua.

Kun vaaditaan kansallista tahtotilaa ei vaadita varsinaisesti vielä yhtään mitään. ”Omistava yhteiskunta” on minulle tuntematon käsite, ja olen varma että noin sata prosenttia ihmisistä on valmiina sallimaan yhteiskunnan vaurastumisen.

Mutta tunteeko ministeri Berner ollenkaan tämän isänmaamme historiaa? Jos me palaamme pian 100-vuotiaan Suomen syntymisen aikaan, niin torpparikysymys oli kuumin puheenaihe 10-luvulla. Tasan sata vuotta sitten alkamassa oli yksi Euroopan brutaaleimmista sisällissodista. Vuosikymmen aiemmin oli vietetty vuoden 1905 suurlakkoa. 1916  Parlamentaarinen demokratia oli kriisissä, Tokoin (ja myöhemmin Setälän) senaatti yritti minkä pystyi hallita sekasortoista maata. Jo ennen varsinaista sisällissotaa tilanne kiristyi erilaisten paikallisten kahakoiden myötä.

20-luvulle tultaessa fasismi oli ihan hyvässä huudossa Suomessa. Työnantajapuoli oli perustanut Vientirauha– nimellä kulkeneen paramilitaarin murtamaan lakkoja, minkäänlaisia neuvotteluosapuolia ei varsinaisesti ollut ja yhteiskuntarauhakin oli vähän niin ja näin. Kommunistit ja sosiaalidemokraatit kävivät kisaa ay-liikkeen herruudesta.

Iloisella 30-luvulla oli vuorossa Lapuan liike — vallankumoukseen tähtäävä terroristijärjestö joka entisestään kiristi nuoren maan sisäisiä välejä. Ja niin edelleen.

Oikeastaan Bernerin haikailema onnela löytyy varmasti vasta tammikuun kihlauksen jälkeiseltä ajalta, jolloin avoin ja väkivaltainen sotatila työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä pikkuhiljaa lientyi. Varmaankin se osuisi jonnekin 60- tai 70-luvulle, jolloin työväki oli voimissaan, veturia tehtiin, tupolla sovittiin palkat ja tarvittaessa markka devalvoitiin.

Mutta varmaa on se, sata vuotta sitten työn ja pääoman välillä ei ollut liittoa vaan avoin sotatila. Miten ihmeessä ministeri voi olla tuntematta historiaa tämän vertaa? Tämä kaiho menneisyyteen on oireellista niin Bernerin kuin Wahlroosinkin kanssa- varsinkin jos Bernerin suhteen se on aivan pelkkä itse rakenneltu haavekuva vailla minkäänlaista historiallista perustetta.

Menetetty maa

Kun Nordean Panama-skandaali paisuu paisumistaan, pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ajatteli kertoa meille, että

Tämä maa on lähes menetetty. Teollisuuden investoinnit eivät ole ylittäneet poistoja seitsemään vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen teollistuminen voi olla tiensä päässä, Wahlroos sanoo.

On tietysti varmasti totta että teollisuuden investoinnit eivät ole ylittäneet poistoja, mutta paluu esiteolliseen aikakauteen kuulostaa melko… radikaalilta ennustukselta. Teollisuudella menee huonosti, se on selvä. Mutta onko se koko totuus Suomesta?

Teollistuminen prosessina toi Suomeen ennennäkemättömän vaurauden. Kaikille riitti duunia  kun piti rakentaa teitä, patoja, ydinvoimaloita, vetureita, jäänmurtajia — mitä nyt nopeasti teollistuva maatalousmaa tarvitsi. Wahlroos on oikeassa, tämä aika ei koskaan palaa. Maailma tuli näiltä osin valmiiksi. Loikka on otettu. Uskaliaimmat ovatkin arvailleet Suomen (ja muiden länsimaiden) olevan pian jälkiteollisia yhteiskuntia. Savupiipun kaatuminen ei välttämättä johda suoraan esiteolliseen yhteiskuntaan ja metsästäjä-keräilijöihin, vaan muitakin kehityskulkuja on.

Suomen elinkeinorakenne
Yksi jälkiteollisen yhteiskunnan tunnusmerkeistä on palvelualojen nousu — kuten vasemmalla olevasta graafista huomaa Suomessakin käyneen.  Alkutuotannosta tai teollisuustuotannosta siirrytään palveluiden tuottamiseen ja vientiin. Ja näin on käynyt. Suurin ongelma on tässä suhteessa totta kai käsitys siitä, että ainoastaan veturien ja sellun myynti on oikeaa vientiä ja kaikki muu on vain jotain näpertelyä. Emmehän me täällä voi elää toistemmme paitoja pesemällä? Emmehän?

No, itseasiassa näin me kyllä olemme tehneet. Yksi teollisuuden indikaattoreista on tavaravienti. Siis tullin julkaisema tilasto siitä, paljonko Suomen satamista viedään ja tuodaan tavaraa. Ja tämä vienti on laskenut. Mutta mitä tämä tilasto mittaa? Satamista eteenpäin meneviä fyysisiä laitteita. Siis sellaisia kunnollisia tavaroita joita voi kosketella. Satamassa ei näy Supercellin kontteja, ei Baswaren matkalaskujärjestelmiä eikä kaikkea niitä palvelualoja, jotka siirtyvät ideoina ja bitteinä mutta realisoituvat aivan oikeina euroina firmojen taseeseen.

Palvelualojen vienti oli 2014 14,7 miljardia. Vientiylijäämä kasvoi yli kahteen miljardiin euroon.

Näyttökuva 2016-04-09 kello 12.43.22

En vähättele talouden ongelmia, mutta suurinpana ongelmana on nimenomaan se, että me edelleen keskitymme miettimään miten sellua saisi entistä enemmän kaupaksi. Sen sijaan että me miettisimme miten me saisimme työnnettyä eteenpäin sellaisia uusia juttuja jotka jo nyt pärjäävät.

Kauppalehdessä oli erinomainen artikkeli juuri tästä aiheesta. Arvonlisäyksellä tarkasteltuna  tietotekniikka-ala on huomattavasti lupaavampi kuin metalliteollisuus.

Kun suurimmat vientialat laitetaan järjestykseen arvonlisäyksen perusteella, muuttuu kotimainen vientikärki huomattavasti, huomauttaa palveluvientiin perehtynyt erikoistutkija Saara Tamminen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Paperi- ja koneteollisuus säilyttävät yhä kärkipaikkansa, mutta metalliteollisuus ja polttoaineen jalostus putoavat selvästi. Niiden ohi nousee palvelualoja kuten kauppa, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut sekä liike-elämän palvelut, liikenne ja varastointi sekä it-palvelut.

 Kyllä: katsokaa vaikka!

Näyttökuva 2016-04-09 kello 12.52.24

Björn Wahlroos sanoo:

Toisena huolena hän nostaa esiin nuorten suomalaisten muuttoaallon pois Suomesta.
–Todella moni ystävieni lapsista ja heidän ystävistään on jättänyt Suomen. Toivon, että päättäjät tajuavat, että heidän pitää kääntä kehitys sellaiseksi, että emme menetä seuraavan sukupolven parhaita kykyjä.

Aivan, juuri näin. En ole varma onko varmasti paras tapa pitää Suomessa ”parhaita kykyjä” (joita Björn Wahroosin ystävät eittämättä ovat) se, että me satsaamme teolliseen tuotantoon, Talvivaaraan ja muihin uusiin nokioihin ja pidämme kaikilla voimillamme savupiippua pystyssä.

Tunarit

Palvelualojen ammattiliitto PAM hylkäsi keskusjärjestöjen yhteiskuntasopimusluonnoksen. Selitän lyhyesti miksi tämä oli huono asia ja potentiaalisesti tuhoisaa koko ay-liikkeelle.

Häviäjät:

PAMin puheenjohtaja Ann Selin sai railakkaan epäluottamuslauseen. Hän on SAK:n työvaliokunnassa ollut kätilöimässä sopimusta ja esitti sen hyväksymistä. Oman liiton hallitus äänestämässä puheenjohtajan nurin näin tärkeässä asiassa tarkoittaa lähes varmasti eroa.

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn neuvottelumandaatti paljastui olemattomaksi. Lyly on taitava neuvottelija, mutta muilla keskusjärjestöpomoilla oli valtuudet hyväksyä sopimus suoraan. Vain SAK ja Lyly joutui viemään sen liittokierrokselle ja ottamaan vastaan nyt nöyryyttävän tappion.

Ja SAK on ennenkaikkea hankalassa välikädessä. SAK:n rooli keskusjärjestönä heikkeni kertaheitolla monta pykälää, koska mitä virkaa on keskusjärjestöllä joka ei saa neuvoteltua jäsenilleen kelpaavia diilejä? Myös uusi keskusjärjetö on navakassa vastatuulessa, koska ay-järjestöjen keskinäiset välit eivät ainakaan parane tällaisilla ohareilla. Myös JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta voi olla hankalassa paikassa. Hänen jäsenistöönsä sopimus sattui paljon pamilaisia enemmän, mutta Eloranta vei sen läpi.

Kolmikanta saattoi kaatua tähän. EK on jo aiemmin ilmoittaunut että se ei enää neuvottele tupoja ja jos diilin tekeminen ei onnistu työntekijäpuolellakaan, niin edessä on mielenkiintoisia aikoja.

Ja jos pakkolakeja aletaan tosissaan edistämään, niin häviäjiä ovat kyllä aivan kaikki työssäkäyvät ihmiset. Ja pienemmältä osin työelämän ulkopuolisetkin. Myös pamin jäsenet.

Voittajat:

Kokoomus ja ennenkaikkea Alexander Stubb saivat todella kylmää kyytiä neuvottelutuloksessa. Lopputulemana ei ollut mielestäni (varsinkaan lähtökohdat huomioituna) erityisen huono diili. Esimerkiksi kokoomuksen ja EK:n vanhaa tavoitetta paikallisesta sopimisesta ei ollut käytännössä tulossa. Kokoomus ei unohda tällaista nöyryytystä ja puheenjohtajanvaihtoon valmistautuva kokoomus varmasti käyttää kaiken neuvotteluvoimansa siihen että tämä vääryys korjataan.

Juha Sipilä on nyt villi kortti. Jos Sipilä yrittää kuudennen kerran neuvottelutietä hän vaikuttaa varmasti heikolta johtajalta. Sipilä saattaa ottaa käyttöön pakkolakipaketin ja alkaa käyttämään niitä keinoja mitä valtioneuvostolla on – täytyy muistaa että Sipilä on suosituimman puolueen pääministeri, joka tarvitsee nyt johtajuusnäyttöjä omiensa edessä. Työmarkkinajärjestöt käyttävät lainavaltaa työmarkkinaratkaisuja tehdessään, ja jos se ei onnistu niin huonolta näyttää. Ay-liikettä ja SAK:ta voi nyt (osittain ihan oikeutetustikin) syyttää diilin kaatumisesta ja pakkolaeista. Mediapeli on nyt todellakin SAK:ta vastaan, goodwillia ei ole paljon saatavilla. Tyrimättä kovin pahasti on mediavoitto Sipilälle taattu, jos hän haluaa lähteä pakkolakeja edistämään.

Ja EK tietysti, tai oikeastaan sen jäsenet. Te tiedätte kyllä miksi.

Voidaanko sopimusta sitten pelastaa? Todennäköisesti ei. Iso määrä SAKlaisia liittoja on ilmoittanut että diili ei sellaisenaan käy, ja en tiedä kuinka paljon neuvotteluhaluja parteilla on alkaa kuudetta neuvottelukierrosta. Myös hallituksen kyky ja halu aloittaa kuudes neuvottelukierros on kysymysmerkki.

Mitä sitten tapahtuu? Varsinkin vasemmistoliittolaisten poliitikkojen lapsenuskoon ”paremmasta diilistä” en usko hetkeäkään. Todennäköisesti tulossa on pakkolakipaketteja ja kovempia säästöjä. Nyt sovittu tes-kierros päättyy ensi keväänä, jolloin todennäköisesti käynnistyy ennennäkemätön lakkosyksy. Vain tämä uhkakuva saattaa vielä ajaa partit neuvottelupöytään. Vanhan työmarkkinaviisauden mukaan jokainen lakkoon johtanut neuvottelukierros kun on hävitty peli, kävi lakossa miten tahansa.

Itse en pidä koko yhteiskuntasopimusta erityisen järkevänä, mutta demokraattisesti valittu hallitus saa toki sellaistakin vaatia. Neuvotteluteknisesti (ja aattellisesti) typeränä pidän sen sijaan sitä että hallituksen asettamiin reunaehtoihin suhtaudutaan mielipiteinä. Todellisuus ei ole moraalinen konstruktio joka muuttuu toivomalla. Sillä aiheutetaan koko neuvottelujärjestelmälle isoa vahinkoa.

Mutta kai te tiedätte mitä te teette.

Infosota

Skenaario

Kuvitellaan tilanne, jossa keltainen valtio haluaa vähän ravistella Suomea. Keltainen valtio kirjoittaa internetin keskustelupalstoille noin kuukauden ajan juttuja siitä, miten Suomi on siirtymässä äkkirysäyksellä kansalliseen valuuttaan. Näistä keskustellaan Hommalla, Suomi24:lla, vauva.fi:llä… missä nyt Suomi netissä keskustelee. Suurin osa ihmisistä pitää juttuja käsittämättömänä huuhaana. Kuun viimeinen perjantai lähestyy. Perjantai-iltapäivällä luotettavat lähteet kertovat Mv-lehdelle, Suomen Uutisille ja Finnleaksille että sunnuntaina käteisen nosto estetään ja euromääräiset tilit muutetaan laskennalliseksi kansalliseksi valuutaksi. Suomen uutiset tekee aiheesta jutun. Yleisradio voittaa kilpajuoksun ja lainaa ensimmäisenä Suomen uutisten juttua. 

Yle tavoittelee Finanssivalvonnan viestintäpäällikköä joka ei vastaa. MTV tekee Yleisradion jutun pohjalta oman juttunsa ja kertoo, että Finanssivalvonta ei kommentoi asiaa. Helsingin sanomat lainaa Yleisradion juttua ja tavoittaa Nordean pääekonomistin, joka kieltäytyy spekuloimasta valuuttareformilla.

Perjantai-iltana Youtubeen ladataan kaksi videota, joissa pankkiautomaateille on jonoa. Helsingin Uutiset tekee uutisen videoista. Ihmiset huolestuvat ja muutavat käyvät nostamassa käteistä. Suomen uutiset tekee jatkojutun tyhjentyneistä pankkiautomaateista. Lauantai-aamuun mennessä kaikilla pankkiautomaateilla on jonoja. Iltaehti uutisoi tyhjentyneistä pankkiautomaateista. Jutussa Automatia kommentoi, että se ei pysty toimittamaan rahaa viikonlopunna automaatteihin. Käteisnosto kiihtyy, ja ihmiset alkavat käydä kärsimättömiksi. Ilta-Sanomien haastattelema poliisin tiedotusjohtaja sanoo poliisin varautuneen levottomuuksiin pankkien avautuessa. Ihmiset vaativat vastauksia poliitikoilta.

Pankit eivät levottomuuksien pelossa avaa konttoreitaan maanantai-aamuna. Rahankuljetusliikkeet eivät uskalla toimittaa käteistä kauppoihin. Vain korttimaksut sallitaan, kunnes maksuvälitysjärjestelmä ylikuormittuu ja kaatuu. 

Pääministeri pitää puheen televisiossa jossa hän vakuuttaa että Suomi ei ole siirtymässä kansalliseen valuuttaan. Pankit avautuvat keskiviikkona. Vahingot kansantaloudelle ovat miljardeja. Kukaan ei tiedä mistä huhut alkoivat tai miten ne loppuivat. 

Todellisuus

Viikonloppuna kävi täsmälleen näin. Vaikutukset eivät olleet kansantaloudelle miljardeja mutta mekanismi täysin sama. Pahantahtoiset huhut paketoitiin uutisiksi joista tehtiin uusia uutisia. Mikään iso mediatalo ei missään vaiheessa kyseenalaistanut alkuperäistä tietoa — päinvastoin. Huhusta tehtiin totta. Ja sunnuntain koittaessa uutinen hävisi, jäljellä oli ainoastaan kuumaa ilmaa. Poliisi myönsi että sen tiedustelutiedot olivat huhuja, ja ainoastaan Ilta-sanomat ja Iltalehti ovat tehneet edes jatkojutun omille fiaskoilleen. Yle, MTV, HS ja Vantaan Sanomat pysyttelevät hipihiljaa.

Jos pelkästään pähkähullu pahantahtoinen huhu maahanmuuttajien suunnittelemasta joukkoraiskaustapahtumasta menee läpi mennen tullen luotettuna pidetyissä uutisvälineissä ja poliisissa, mitä tapahtuisi jos jokin organisoitunut toimija haluaisi oikeasti vahingoittaa yhteiskuntaa huhuilla?

Ja huhut eivät muuten vain materialisoidu maailmaan. Jossain on aina se joku, joka asian ensimmäisenä kirjoittaa internettiin. Kuka sitä tietää jos vaikka tämä olisikin ollut keltaisen valtion kokeilua siitä, kuinka helposti internetissä kuiskimalla saa poliisit kadulle. Ja helposti meni, median avulla.

Miten todellisuutta tehdään

  • Suomen uutiset julkaisi 5.2. kello 18 jutun, jossa kerrottiin VOK:eissa kiertävän ”huolestuttavia viestejä”. Viestien laatua, alkuperää tai sisältöä ei avattu
  • Lähes samantien juttu ilmestyi myös finnleaks– vihasivustolla. (Googlen cache on 5.2. 17.54 GMT). Lähteeksi mainitaan Suomen uutiset.
  • Lehtijutusta avataan useita keskusteluja suomi24- palstalle 5.2. kello 19.36 ja 19.38.
  • Rajat kiinni- liike julkaisee 5.2. kello 19.44 nettisivuillaan uutisen jossa se viittaa lähteenä Suomen uutisiin, mutta puhuu virheellisesti amerikkalaisen pick-up artisti Roosh V:n aivan toisesta tapahtumasta.
  • Yleisradio tekee aiheesta jutun 5.2. kello 20.33. Lähteenä mainitaan Suomen uutiset. Poliisi kertoo tehneensä ”tsekkauksia tietoverkkoon” ja törmänneensä huhuihin joukkoraiskauksista.
  • Vantaan uutiset tekee jutun aiheesta 5.2. kello 20.48. Lähteeksi mainitaan Suomen uutiset ja Yleisradion uutinen.
  • Suomi24- palstalle avataan uusi ketju vantaan uutisten perusteella 5.2. kello 21.21.
  • MTV  uutiset tekee jutun 5.2. klo 21.32. Lähteenä käytetään Yleä ja Suomen Uutisia.
  • Iltalehti teki aiheesta jutun 5.2. klo 22.12. Lähteenä mainitaan Yleisradion ja Suomen uutisten juttu.
  • Ilta-sanomat julkaisee jutun 6.2. kello 0.38. Lähteenä käytetään Yleisradion ja Suomen uutisten juttua.
  • 6.2. (ilman aikaleimaa) Poliisi julkaisee tiedotteen, jossa se kertoo selvittävänsä huhuja ja varautuvansa uudenvuoden kaltaisiin tapahtumiiin
  • 6.2. kello 8.42 Ilta-sanomat julkaisee jatkojutun, jossa on haastateltu poliisia joka vahvistaa poliisin varautuvan häiriöihin. Ilta-sanomat viittaa omaan juttuunsa yöltä.
  • 6.2. kello 9.10 HS kirjoittaa jutun, jossa se viittaa Suomen uutisten juttuun ja poliisin tiedotteeseen.
  • 6.2. kello 12.25 Vihasivusto Mv-lehti julkaisee uutisen, lähteinä Yleisradio ja Suomen uutiset.
  • 6.2. kello 17.07 Ilta-Sanomat julkaisee jutun. Lähteenä on Ilta-Sanomien oma, aiempi juttu sekä poliisin tiedote.
  • 6.2. klo 18.48 vihasivusto Uberuutiset julkaisee jutun. Lähteenä on poliisin tiedote, Yleisradio ja Suomen uutiset.
  • 6.2. klo 21.28 Yleisradio julkaisee jutun siitä, miten keskustassa ei tapahdu mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
  • 7.2. kello 8.45 Iltalehti julkaisee jutun jossa kerrotaan yöllä olleen ”täysin rauhallista”.
  • 7.2. klo 11.48 HS julkaisee jutun, että yö on sujunut rauhallisesti. Lehti kertoo, että Suomen uutisten tietoja ei ole pystytty varmentamaan tai kumoamaan. Jutun perässä on korjaus: ”Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että lukija olisi City centeriin sisään menneitä ihmisiä kuvaillut heitä ulkomaalaisiksi. Hän kuvaili heitä kuitenkin valkoisiksi suomalaisiksi. Toinen HS:aan yhteyttä ottanut lukija kuvaili ulkomaalaisia toisaalla ydinkeskustassa.”
  • 8.2. klo 14.32 Iltalehti tekee jutun, jossa poliisi epäilee huhja tahallaan levitetyiksi.
  • 8.2. klo 16.15 Ilta-sanomat tekee jutun, jossa poliisi kertoo ettei se avaa omia tiedustelutietojaan tai sitä, miten se päätyi tekemään ratkaisuja joukkojen käytöstä.

Missään vaiheessa kukaan juttuja tehneistä journalisteista ei pyrkinyt varmentumaan siitä, onko Suomen Uutisten uutinen totta vai ei. Se voi olla totta tai voi olla olematta. Suomen Uutiset ei ole Julkisen sanan neuvoston jäsen eivätkä sitä sido JSN:n asettamat journalistin ohjeet. Suomen Uutisten journalismista ei voi kannella Julkisen sanan neuvostolle.

Koko juttu lähti Suomen uutisten jutusta. Suomen uutiset ja Finnleaks olivat ensimmäiset asiasta uutisoineet. Suomen uutiset eivät ole myöhemminkään kertonut minkälaisia nämä uhkaavat viestit olivat, eikä poliisi kertonut minkälaista tiedustelutoimintaa ja minkälaisiin tietoverkkoihin he tekivät ”tsekkauksia”. On mahdollista että uhka oli todellinen, tai on mahdollista että Suomen uutiset keksi koko asian. Asiaa ei voi todentaa puoleen eikä toiseen.

Tähän artikkeliin on otettu aikajärjestyksessä ne uutiset, jotka löytyivät googlella. Google ei ole indeksoinut kaikkia sivuja tai uutisia joissa asiaa käsitellään. Kaikki löytyneet uutiset viittaavat joko toisiinsa tai Suomen Uutisiin. Suomen uutisten juttua on jälkikäteen editoitu viittaamaan poliisin 6.2. antamaan lausuntoon.

Journalistin ohjeissa mainitaan:

  • 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
  • 12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
  • 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 

Nämä ohjeet eivät sido Suomen Uutisia, mutta ne sitovat Iltalehteä, Ilta-Sanomia, Yleä, Helsingin sanomia ja Vantaan Sanomia myös silloin, kun ne tekevät jutun pelkän siteerauksen pohjalta. Näin Suomen uutiset muokkasi todellisuutta.

(MUOKATTU, Lisätty MTV uutisten juttu)
(MUOKATTU, Lisätty Ilta-Sanomien 6.2. klo 17.07 juttu)
(MUOKATTU, Lisätty kaksi viimeistä tämän päivän [8.2.] artikkeliviitettä)