Rikkaat, alistettu kansanosa

Aina välillä rikkaitakin ihmisiä harmittaa tämä meidän yhteiskunta ja mihin se on menossa. Ja mikäs siinä; ikäväähän se monessa kohtaa on. Ikäviä asioita on vaikka kuinka paljon. Hallitus liipaisi yli puoli miljardia pois toisen asteen koulutuksesta. On pimeää ja tuulista itsenäisyyspäivänä. Ja ennenkaikkea, Suomessa on negatiivisuuden ilmapiiri.

Rikkaat ihmiset ovatkin vallan sydämistyneet tähän kamalaan maahan ja ennenkaikkea siihen,  että täällä pitää maksaa veroja. Nämä kansakuntamme soihdunkantajat ovat masinoineet suuren adressin, jolla pyritään lähettämään päättäjille viesti. Verot ovat liian korkeita!

Veroadressin ovat allekirjottaneet lukuisat yhteiskunnan sikariportaan vaikuttajat. Mukana ovat ainakin

  • Kari Jordan, pääjohtaja, Metsä Group, (s. 1956)
  • Reijo Karhinen, pääjohtaja, OP-Pohjola-ryhmä (s. 1955)
  • Pekka Nuuttila, varatoimitusjohtaja, Nordea (s. 1956)
  • Kari Stadigh, konsernijohtaja, Sampo Oyj (s. 1955)
  • Peter Wiklöf, VD, Ålandsbanken, (s. 1966)

Ja vino pino muita, alkaen nyt näistä pankinjohtajista päättyen konttorinjohtajiin ja tavallisten firmojen tavallisiin toimitusjohtajiin ja aluepäälliköihin.

Veroadressissa käydään kauniisti läpi verotuksen aiheuttamia ongelmia. Saatesanoissa peräti Risto EJ Penttilä kertoo:

Taustalla on vahva näkemys siitä, että veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee kaatumaan, jos emme saa julkisen sektorin menoja kuriin ja luotua uutta kasvua talouteen.

Muistatteko tämän veronkorotusten tien? Sen jossa yhteisöverotusta alennettiin 870 miljoonalla eurolla? Sen veronkorotusten tien, johon esitetään messevää veronalennusta datakeskuksille?

Älkääkä uskoko minua, minä olen vasemmistolainen yhteiskunnan vihollinen. Uskokaa vaikka Elinkeinoelämän valtuuskuntaa.

Kokonaisveroaste, EVA 2011

Huomaatteko veronkorotusten tien jota kuljemme? Kokonaisveroaste on laskenut vuodesta 1995 vuoteen 2009. Veronmaksajain keskusliiton (joka nyt ei ole ehkä se varsinaisesti veromyönteisin taho) sivut kertovat samaa. Veronmaksajien mukaan kokonaisveroaste on Lipposen hallituksesta lähtien tullut alaspäin. Vuonna 1994 kokoaisveroaste oli 46,7%, vuonna 2004 43,5%, ja vuonna 2014 ennuste on 45 %.

Kahdenkymmenen vuoden aikana on siis liikuttu muutaman prosentin sisällä, ja vielä niin että trendi on alaspäin. En oikein keksi millä tavalla pankinjohtajat tai Risto EJ tätä sanovat veronkorotusten tieksi.

Riston posse ottaa rankan tavoitteen:

Seuraavien vuosien suuri tehtävä on kääntää kokonaisveroaste laskuun. Kohoava veroaste on uhka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle.

Tavoitteeksi kannattaa ottaa myös 90-luvun laman torjunta, Tampere-Seinäjoki -radan sähköistäminen ja ehkäpä moottoritie Helsingistä Turkuun. Risto toastaa vielä Twitterissä:

ristoej

Tottahan tämä on. Mutta mutta. Tähän kannattaa tutustua vähän tarkemmin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on julkaissut mainion raportin jossa käydään läpi verotusta ja ennenkaikkea sen hankalaa vertailtavuutta muiden maiden veroasteisiin. Outi Kröger muistuttaa, että

Verojen osuus bruttokansantuotteesta ei kuvaa täydellisesti verotuksen kokonaistasoa. Erot maiden sosiaaliturvan ja tuloverotuksen rakenteissa vaikeuttavat kansainvälistä vertailua. Joissain maissa tulonsiirrot ovat tyypillisesti veronalaisia kun ne toisissa taas ovat verovapaita. Veroasteeseen vaikuttaa myös se, tuetaanko kotitalouksia verovähennyksin vai suorin tulonsiirroin. Pohjoismaissa tuet annetaan pääosin verollisina suorina tulonsiirtoina. Tämä johtaa korkeampaan nimelliseen veroastelukuun kuin vastaavan nettoetuuden myöntäminen verovähennyksen
muodossa. Monissa Keski-Euroopan maissa suositaan verovähennyksiä perhepoliittisten etuuksien muotona.

Ja tiedättekö mikä todella jauhaa rattaitani? ei suinkaan se, että 2000 yritysjohtajaa ruikuttaa veroista täällä, Suomessa. Suomi on kuitenkin maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Täällä on tarjolla korkeasti korkeakoulutettua työvoimaa, kohtuullisen kilpailukykyisesti(pdf) ja vielä vakaassa yhteiskunnassa.

Minua kertakaikkiaan riipii se, että kun tässä maassa menee huonosti, kertakaikkisesti ainoa mitä keksitään on verotus. Että jos tehtäis ja tuotettais vielä vähän halvemmalla, niin ehkä kaikki ratkeaisi. Kun vaan alennetaan hintaa.

Voisin kuvitella että listan alussa olevilla yhteiskunnan vaikuttavimmissa asemissa olevilla miljonääripankinjohtajilla ja yrityspampuilla olisi edes jonkinlainen ajatus siitä, mitä muuta täällä voi tehdä kuin alentaa verotusta, semminkin jos on ihan dataa siitä että väite veroasteen noususta ei pidä paikkaansa.

Tässä, kuten monessa kirjoituksessa aiemminkin, sylettää kaikista eniten rikkaiden ihmisten ahneus.

21 thoughts on “Rikkaat, alistettu kansanosa

  1. Pyry

    Minua puolestaan riipii se, että kertakaikkisesti ainoa mitä vasemmistolla on ikinä ehdottaa, on verotuksen kiristäminen. Että jos niistettäis ja lypsettäis ihmisiltä vielä suurempi siivu työnteon hedelmistä, niin ehkä kaikki ratkeaisi.

    Ehkä adressin pointtina ei olekaan varsinainen verokilpailu. Ehkä pääpointti on heti alussa: “Julkisen sektorin rahoitusalijäämää ei voida kuroa umpeen veroja korottamalla.” Tämä ei ole spekulointia, tämä on faktaa. Verojen virittely vie huomion siitä, että julkista sektoria on purettava. Ja kuten kaikki remonttihommia tehneet tietävät, purkuhommia ei tehdä juustohöylällä vaan puukkosahalla.

    Reply
    1. Mirjami

      Pyry,

      1. Julkista sektoria ei missään nimessä kannata purkaa.

      2. Miljoonat eurot voivat olla kikkailun hedelmiä tai vanhaa rahaa, mutta minkään TYÖN hedelmiä ne eivät ole. Vaikeimman ja vastuullisimmankin työn hedelmät (vaikkapa lentokapteenin palkka) lasketaan sadoissa tuhansissa, ei miljoonissa.

      Vähän suhteellisuutta nyt kehiin, niin kaikilla on parempi olla. Ja täältä suoraselkäisyyden mallia: http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/supercell-lupaa-maksaa-260-miljoonan-verot-suomeen/2341566

      Reply
  2. Kimmo

    Pyry, mikä tekee “faktan” siitä että “julkista sektoria on purettava” ja miten väitteesi tässä suhteessa eroaa siitä että veroja olisi varaa korottaa? Kertakaikkisen huonosti mietitty ja argumentoitu.

    Reply
  3. keke

    Oma subjektiivinen kokemukseni työelämässä on se, että julkisen sektorin yhtiöt, liikelaitokset ja virastot ovat huomattavasti tehottomampi kuin yksityiset yhtiöt. Saman työn tekemiseen tarvitaan enenmmän työntekijöitä kuin yksityisessä yrityksessä ja silti tehdään tappiota vuodesta toiseen.

    Tulostasaus verotuksen kautta on erittäin tärkeä osa suomalaista järjestelmää ja hyvä niin. Voisiko kuitenkin valtio harkita jotakin muutakin ansaintalogiikkaa kuin verotus ja sosiaalivakuutus maksut? Eikö se ole kummallista että valtio jolla on käsittämättömät resurssit tehdä mitä vaan ei keksi mitään muuta kuin verotus? https://d233eq3e3p3cv0.cloudfront.net/max/900/0*6gshaiVIRoZUkKNb.png

    Reply
  4. Tuomas Post author

    Kolme pointtia:

    Julkinen-yksityinen sektori on vähän keinotekoinen tapa hahmottaa työelämää. Paitsi että meillä on kolmas sektori, niin julkisen ja yksityisen määritelmä sakkaa jo valtionyhtiöistä lähtien. VR on mielestäni kaunein esimerkki yhtiöstä, jossa on saatu yhdistettyä valtion monopolin ja pörssiyhtiön huonoimmat puolet.

    Tehottomuus ei toki ole mitenkään julkisen sektorin etuoikeus. Minä olen kuullut samanlaisia tarinoita loputtomista pullansyöntipalavereista ja powerpointhelvetistä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

    Huomio siitä että voiko valtio tehdä muuta kuin verottaa on hyvä. Välillisesti kyllä, välittömästi ei. Toinen juttu on sitten että tehdäänkö asioita kunnolla. Hyvä esimerkki on nyt virinnyt keskustelu laitoshoidon säästöistä. Laitoshoito on kalleinta mahdollista hoitoa, hoitopäivän hinta on helposti monta sataa euroa. Ja jostain syystä Suomessa laitoshoitoa on ehdottomasti eniten Euroopassa, vaikka meidän vanhuksemme eivät ole sen kipeämpiä kuin muuallakaan.

    Reply
  5. Juhana

    Välillä tuntuu että rakkaassa kotomaassamme on niitä ihmisiä jotka näkevät metsän puilta aivan liian vähän verrattuna siihen populaatioon jotka liukastuvat koiranpaskaan nimeltä Kokoomus. Näitä liukastujia lienee n. 20 prosenttia maamme kansalaisista. Aika paljon. Onko meillä 20 % niin hyvin toimeentulevia että kannattaa äänestää Kokoomusta? Tämän liukastumisen seurauksena nämä onnettomat saavat takaraivoonsa niin pahan tällin että keksivät pyörän uudelleen: sotien jälkeen verovaroin rakennettu hyvinvointiyhteiskunta ja sen turvaverkot puretaan ja kaikki alistetaan kilpailutusten kautta yksityisille tahoille. En väitä että se olisi automaattisesti huono asia. Mutta. Mitenkäpä kävisi linja-autoliikenteen sivukylillä ilman valtion tukea. Pääsääntöisesti yksityiset liikennöitsijät ajavat reittejä joita valtio tukee. En halua olla tukia vastaan, kysyn vain että ajaisivatko yksityiset liikennöitsijät kannattamattomia reittejä ilman tukia – eivät tietenkään. Rautatieliikenteen puolella esimerkkejä voi etsiä Britanniasta. Kokonaan toinen asia on valtionyhtiöiden turha voitontavoittelu. Jos tulee voittoa, ok, jos ei niin päätavoite eli kansalaisten palveleminen on kuitenkin täytetty. En ymmärrä miten julkinen palvelu yksityisen tuottamana voi olla laadukkaampaa jos siitä vielä pitää voitot repiä. Kysymys on vain kermojen kuorimisesta päältä.

    Lisätään nyt tähän soppaan vielä jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinimustaa: korporaatiot ovat halvemman a) työvoiman, b) raaka-aineen sekä c) energian toivossa siirtäneet tuotantoa isosti kolmansiin maihin. Meille siitä seuraa useita ongelmia pitkässä juoksussa kuten: työttömyys, ammattitaidon puute tietyillä aloilla jotka hyvin pitkälle lakkaavat olemasta, huoltovarmuus, kysynnän hiipuminen kasvavasta työttymyydestä johtuen. Ns. työvoimapula on täyttä uusliberalistista puppua jonka perimmäinen tarkoitus on tuottaa halpatyövoimaa kolmansista maista tekemään töitä poljetuilla työehdoilla ja sellaisella palkalla jolla on vaikea elää Suomessa – tai Euroopassa yleensäkään.

    Kysynnän hiipuminen johtuu kasvavasta työttömyydestä, pätkätöiden ja matalapalkkaisten töiden lisääntymisestä. Muistetaan että pres. Kekkonen aikanaan julisti hätätilan kun työttömiä oli 60 000. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli Suomessa 10/2013 n. 194 000 hlöä.

    On kai kaikille selvää ettei yksikään yhteiskunta voi elää pelkän mobiilipelialan tai elämysmatkailualan varassa. Kiina-ilmiö on vanha juttu mutta loppujen lopuksi mitä Eurooppaan jää? Kahviloita ja
    pelifirmoja?

    Ostovoiman hiipuminen on ajatuksena ihan jees. Vähän degrowth -meininkiä. Se ei kuitenkaan toimi uusliberalistis-hegemonian täyttämässä Euroopassa, ennen kuin koko maailma on valmis ottamaan askeleen pois kapitalismista. Vielä. Tämä tulee kuitenkin olemaan kohtalonkysymys Euroopalle. Jossain vaiheessa, kun tarpeeksi tuotantoa on siirretty pois, kysyntä tulee heikkenemään niin että on aika sammutella valoja. Ihan kirjaimellisesti. Koko muu länsimainen yhteiskunta seuraa vääjäämättä perässä.

    Reply
  6. kari happonen

    Juhanna puhut asiaa. Viellä eräs ajatus halpatyövoimasta, työnantajat haalivat niitä tänne ja maksavat alle minimi palkkaa. Kun sillä palkalla ei voi tulla täällä toimeen niin työnantaja käskee hakemaan toimentuloa sossusta ja muita tukiaisia (joten taas valtion/kunnan piikkiin) ………..

    Reply
  7. Pyry

    Julkisen sektorin koko: Perustelen väitettä julkisen sektorin supistamisen välttämättömyydestä sillä, että tällä hetkellä otamme syömävelkaa ts menot ovat tuloja suuremmat, vaikka jättäisimme investoinnit huomiotta. Kun kansaneläkkeen 65 vuoden ikäraja aikoinaan asetettiin, puolet porukasta oli kuollut ennen tuota maagista ikää. Nyt ihmiset elävät vanhemmiksi, hoidot ovat kehittyneet ja kallistuneet jne jne

    Degrowth: Talous kasvaa (globaalisti) väistämättä, mikäli vallitsevat olot pidetään jotakuinkin samalla tasolla (vältetään sodat, finanssikriisit ja tsunamit) jo pelkästään sen vuoksi, että ihmisten lukumäärä kasvaa. Tämä on yksinkertainen markotaloudellinen tosiasia, koska ihmisten lukumäärän kasvaessa myös tuotannontekijöiden (=ihmisten) lukumäärä kasvaa, mikä johtaa talouskasvuun.

    Toiseksi talous kasvaa myös väistämättä erilaisten teknologisten innovaatioiden kautta. Periaatteessa uusien teknologisten innovaatioiden kautta sama tuotannontaso saavutetaan pienemmällä tuotannontekijöiden kulutuksella, mikä tarkoittaa käytännössä usein halvempia hintoja samoista vanhoista tuotteista (tai tuotetyypeistä), mikä puolestaan kasvattaa kulutusta, koska samalla rahalla saa enemmän tuotteita, mikä puolestaan kasvattaa tuotantoa jne, mikä johtaa pitkällä tähtäimellä väistämättä talouskasvuun.

    Summa summarum: talouskasvu on normaali tila ja jonkun kansantalouden (kuten Suomen) pysyminen paikallaan tai jopa supistuminen tarkoittaa vakavia ongelmia.

    Reply
    1. Kimmo

      Hyvä ja uskottava kuvaus talouskasvun perusteista. Edelleen jää epäselväksi miksei “syömävelkaa” voi kuroa myös tuloja kasvattamalla, vaikka alankin aavistaa. Kuka osaa kertoa julkisen ja yksityisen talouden kokojen “oikean” suhteen?

      Reply
  8. yrittäjä

    Hei Tuomas,

    “Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee kaatumaan, jos emme saa julkisen sektorin menoja kuriin ja luotua uutta kasvua talouteen.”

    Mietitään yksinkertaista esimerkkiä. Eräässä kirjastossa on töissä kaksi kirjastonhoitajaa. Kumpikin on sen verran laiska, että paikalle palkataan vielä kolmaskin. Toisessa kirjastossa samasta työmäärästä huolehtii ongelmitta yksi kirjastonhoitaja.

    Jokaisen kirjastonhoitajan palkka on 100€, eli nyt tarvittaisiin kasaan yhteensä 400 euroa. Kannattaako meidän pohtia sitä keräämmekö tarpeeksi veroja, kenen pitäisi maksaa enemmän tai kenen vähemmän veroja vai keskittyä siihen, että työt tehtäisiin tehokkaasti, eli julkisen sektorin menot saataisiin kuriin.

    Reply
    1. Kimmo

      Näinhän Se menee, vaikka kannattaisi välttää leimaamasta vastapuolta esim. laiskaksi jos haluaa ymmärrystä näkemykselle. Ei tuokaan silti kumoa näkemystä että veroja olisi varaa korottaa. Ei pitäisi olla laiska ajattelussaankaan.

      Reply
    2. jeppe

      Esimerkkiä voi vielä täsmentää siten, että sen sijaan, että palkattaisiin kolmas kirjastonhoitaja, palkataan näille kahdelle kirjastonhoitajalle korkeapalkkainen kirjastohoitopäällikkö joka yrittää keksiä kirjastonhoitajille tarpeettomia sivutöitä.

      Reply
  9. Onko euromäärällä väliä

    Mikä olisi sinun mielestäsi sopiva veroprosentti mainitsemillesi rikkaille yritysjohtajille?

    Esimerkiksi mainitsemasi Kari Jordan maksoi pelkästään viime vuonna lähes 600 000€ veroja (48% tuloveroprosentti).

    Samaan aikaan nämä mainitsemasi henkilöt ovat luoneet tuhansia työpaikkoja Suomeen. Entä jos keskityttäisiin hetkeksi siihen, mitä hyvää nämä henkilöt ovat tuoneet tähän maahan ja muistetaan, että kun tarpeeksi paljon annetaan keppiä niin osa tekee Räikköset, muuttaa ulkomaille ja maksaa veronsa sinne.

    Uskon vahvasti, että 48% veroja + luodut työpaikat on parempi yhdistelmä kuin 60% veroaste ja maasta paenneet yrittäjät/johtajat.

    Kuuntelen toki mielelläni näkemyksesi tähän kommenttiini.

    Reply
  10. jeppe

    Suomessa on korkea veroaste, jolla ei kuitenkaan saa yhtään mitään. Kaikki veroeurot katoavat byrokratiaan ja valtionhallinnon keskijohdossa toimivaan loputtomaan virkamiesarmeijaan, jotka eivät tuota hyvinvointia. Lopputulos on kehno. Jos verot ovat korkeat tulisi myös palveluiden olla korkeatasoisia, mutta koska näin ei ole tulisi palveluiden hankkiminen jättää kansalaisten huoleksi.

    Reply
  11. Eero

    Onko tähän kokonaisveroasteeseen laskettu nyt sitten _kaikki_ verot mitä kansalainen maksaa sen jälkeen ku liksa napsahtaa lapaseen?

    - ALV, valmistevero, työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, autovero, polttoainevero, hyvitysmaksut???

    Nää verojutut tuppaa aina jäämään vaan siihen mitä tulovero tilistä niistää. Todellisuudessa se määrä veroja mitä suomessa maksetaan on jäätävä. Kannattaa ehkä myös tutustua siihen, ketkä tässä maassa kaiken maksaa (yksityisen sektori).

    Reply
  12. Risto E. J. Penttilä

    Kiinnostavasti argumentoitu. Pari kommenttia.

    Ymmärrän otsikon vitsin, mutta silti: rikkaat kyllä pärjäävät. Se kansanosa, jota veronkorotukset alistavat, on keskiluokka. Ajatellaanpa ensi vuotta. Puolet kunnista nostaa veroäyriä. Tämän lisäksi kiinteistöverolla kerätään kunnille 100 milj. euroa enemmän kuin tänä vuonna. Polttoainevero, sähkövero ja virvoitusjuomavero nousee. Niin ja tietysti tupakkavero ja alkoholivero +63 milj. euroa. Rikkaat vielä voivat nämä maksaa, mutta entä keskiluokka?

    Miksi yritysjohtajat ovat huolissaan korotuksista, jotka kohdistuvat nimenomaan keskiluokkaan? Vastaus on yksinkertainen: jos suomalaisella keskiluokalla menee huonosti, yrityksillä menee huonosti. Erityisen huonosti menee kotimarkkinayrityksillä. Kansainvälisistä markkinoista riippuvat yritykset voivat toki siirtää kaikki toimintansa muualle, mutta ne eivät halua näin menetellä. Tämän adressin allekirjoittajat ovat sitoutuneita Suomeen. He haluavat toimia täällä kannattavasti. Heitä harmittaa, että kannattava toiminta on Suomessa koko ajan vaikeampaa. Tämä on syy siihen, että he ovat nostaneet varoitusviirin lipputankoon.

    Kysyit, että mikä on se veronkorotusten tie, josta Risto EJ puhuu. No, tänä vuonna verotus kiristyi 1,5 mirljardia. Samalla on otettu kasapäin uutta velkaa… Mutta ei juututa velkaan ja verotukseen vaan otetaan esiin koko yhtälö: teolliset työpaikat vähenevät, velka kasvaa ja veroaste nousee. Niin ja Suomi ikääntyy. Kun tähän vielä lisätään, että Suomen julkinen sektori on todennäköisesti ensi vuonna EU:n suurin, alkaa optimistiakin jo pelottaa.

    Tietenkin voi ajatella, että onhan vastaavista ongelmista ennenkin selvitty. 1990-luvun laman seurauksena sekä veroaste että julkisten menojen osuus BKT:sta oli korkeampi kuin nyt. Silloin selvittiin devalvaatiolla, Nokialla ja EU-jäsenyydellä. Enää ei devalvoida, Nokia ei ole samanlainen moottori kuin ennen ja EU on muuttunut markkinatalouden edistäjästä markkinatalouden jarruksi.

    Elämme haastavia aikoja.

    Reply
    1. Tuomas Post author

      Kiitos kommenteistasi. Tämä on itseasiassa niin laaja aihe että yritän tästä vielä illalla kirjoittaa uuden entryn. Miksi muuten otitte verkosta pois allekirjoittajaluettelon?

      Reply
    2. Kimmo

      Nyt on vasta-argumentointi hienosti asetettua, ei voi kiistää, vaikka kapitalismin ylipapin mantraa on kyllä kuultu ihan riittämiin.

      Entäpä jos keskiluokka ei koe kulutusverojen pientä lisääntymistä ylivoimaisena rasitteena? Osa varmaan kokee, osa ei. Itse selkeästi keskiluokkaan kuuluvana en koe veronkorotuksia mitenkään ongelmallisina omalta kannaltani. Miksi siis rikkaat ovat minusta huolissaan? Koska keskiluokan kautta korotusten vaikutus tuntuu kuitenkin siinä joukossa voimakkaammin?

      Kulutusverojen korotukset koskevat isoimmin kuitenkin köyhimpään kansanosaan, siitä huolimatta ja juuri siksi että köyhillä on vähemmän kulutusvaraa. Mutta köyhillähän ei olekaan enää rikkaiden näkökulmasta merkitystä, koska he ovat niin pieni osa rahataloutta. Käytännössä Tuomaksen mainitsema ahneus lieneekin siis se perimmäinen motiivi rikkaiden vaatimuksille. Ei kovin rakentava motiivi vaikka se hienojen sanojen taakse piilotetaankin.

      Kuntien veroäyrien nostaminen on ollut nähtävissä oleva tulevaisuus koko sen ajan kun hallitukset ovat hilanneet valtion tuloverotusta alas ja vähentäneet kuntien tukemista. Tasaverotusta kohden mennään, varmaan tietoisesti, mutta pikkuhiljaa ja hyvä ettei tehdä liian suuria liikkeitä kerralla, niin on helpompi tehdä korjausliikkeitäkin.

      Puhe pääomien siirtämisestä muualle ja pysyminen Suomessa vain isänmaallisen hengen elähdyttämänä jatkaa tuttua pelottelulinjaa ja oman vilpittömyyden nostatusta. Pitäisikö tuo uskoa ja vieläpä ehkä säikähtää?

      Epäilemättä on rajansa rikkaidenkin sietokyvyllä. Mainittua sietokyvyn rajaa on pyrittävä yhteiskuntarauhan nimissä siirtämään, mutta hissukseen, hallitusti, ja niin toivottavasti tapahtuukin.

      Minulla ei ole uskonkappaleita takanani joiden nojalla osaisin kirjoittaa aiheesta yhtä vakuuttavaan sävyyn kuin herra Penttilä. En myöskään pysty tai halua uhrata elämääni sellaisten opinkappaleiden hallintaan. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin raha, eikä rahasta voi enää kirjoittaa vakuuttavasti myymättä sieluaan sille. Pakko on kuitenkin olla vähän kiinnostunut mitä aiheesta sanotaan ja mihin suohon ollaan menossa, koska rahalla on vaikutuksensa niihin tärkeämpiin arvoihin.

      Valitettavasti Tuomaksen esittämä graafi johti tässä ensin harhaan, kun sen luvut ovat jo neljän vuoden takaa ja vuoden 1995 veroastetta kohti ollaan jo palaamassa. Juuri nyt ei ehkä sittenkään olisi aika korotella veroja kovin suuresti, mutta ei kyllä laskeakaan. Laskemisvaatimus on kovin läpinäkyvää tilanteesta hyötymään pyrkimistä, eikä vaikuta lopultakaan perustellulta, ainakaan herra Penttilän pelotteluargumenteilla. Harmittaa että päädyin sitten pattitulokseen, joten olen valmis muuttamaan käsitystäni. Kiitos Tuomas, jos avaat asiaa lisää.

      Siitä olemme yhtä mieltä että elämme haastavia aikoja. Niin ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

      Reply
  13. Pingback: Kahdenlaisia mellakoijia

  14. keijjokke

    Paras palkka jota itse olen ikinä saanut – tekemällä yötöitä S-ketjulle – on 15e/h. Se tekee kuukaudessa 2475e. käteen jäi aika tarkkaan 2000e. Kuukausittain vuokrat vie siitä 900e jotka menee VVO:lle. Syömiseen menee 160e (jotka menee 95%:sti S-ketjulle), alkoholiin ja tupakkaan 250e (jotka menee suureksi osaksi myös S-ketjulle), ja välillä tykkään myös syödä ulkona. Siihen menee ehkä 80e. Koska olen oikealta ammatiltani muusikko ja teen sitä edelleenkin harrastusmielessä koska enempään ei ole aikaa eikä voimia, menee tilojen vuokriin, soittimien ylläpitoon sekä keikoilla käymisiin 150e. Seutulippu maksaa 100e. Menot ovat n 1640e. Lopuilla lyhennän luottoa (jota kertyi ennenkuin pääsin töihin) ja opintolainaa joita kertyi ollessani opiskelija. Koko palkastani siis vain n 10% EI mene valtiolle, S-ketjulle, tai VVO:lle, vaan suomalaisille pienyrittäjille jotka oikeasti yrittävät tulla toimeen sillä työllä jonka osaavat ja josta pitävät, eivät vain tienata omaisuuksia. Nykyään – koska olen näinkin hyvä palkkainen – olen jättänyt alkoholin ostamisen kaupasta, ja käynyt ravintoloissa – myös syömässä. Joten luku ehkä hipoo 15%:a. Verot ovat tässä yhtälössä vähäisin hiuksia nostattava tekijä. Vaikka ne laskisivatkin, jäisi suomalaiselle yrittäjälle kutakuinkin yhtä vähäinen siivu palkastani. Koska samalla kun veroja laskettaisiin, VVO:nostaisi vuokria, ja S-kauppa hintoja, todennäköisesti vedoten kohonneeseen kysyntään. Vaikka eivät niin tekisikään, ropisisi heidän taskuunsa ylimääräisiä killinkejä koska he ovat markkinoiden suurimmat toimijat. Mikäli veroja korotetaan, nostaisi VVO: vuokria ja S-kauppa ruoan hintaa vedoten kohonneisiin tuotantokustannuksiin. En keksi mitään syytä miksi he eivät niin tekisi. Toinen vaihtoehto on irtisanomiset, tuotannon supistaminen ja markkinaosuuden pieneneminen. Itselleni sillä 5%:n nostolla ei ole käytännössä merkitystä. Se satanen tai puolitoista menisi joka tapauksessa luoton lyhennykseen, opintolainojen maksuun, tai johonkin hyödylliseen … kuten juhlimiseen, kotimaisiin huumeisiin ja naisiin.

    Nythän kuitenkin kävi niin että olen taas työtön koska selkäni hajosi töissä, sillä on tehokkaampaa pyörittää firmaa 10 hengellä 20 sijaan niinkuin jossain ylempänä mainitussa “klassisessa” kirjastonhoitaja esimerkissä. Tuo tehokkuus on sellainen kirosana jota en halua enää ikinä kuulla yhdenkään ihmisen tai koneen suusta. Omassa tapauksessani oli vieläpä välissä vuokrafirma joka otti melko hyvän siivun tuntipalkastani. Ymmärrän tavallaan sen koska heidän kauttaa sain jotain töitä. Täysin käsittämätöntä sen sijaan oli että heidän ahnautensa ansiosta, meille maksettiin vain n 20% niistä lisistä jotka perustuivat omaan tehokkuuteeni työntekijänä. Lisäksi sain kaksi kertaa kuussa huomauttaa että palkkani oli maksettu väärin, sairaslomarahoja jouduin ruinaamaan viikkotolkulla ja lisäksi jouduin hoitaa kaikki muutkin asiat kahteen kertaan – sekä työpaikkani että työnantajani kanssa – koska olin vuokralainen. Näin siis parannettiin Suomessa nuorisotyöttömyyttä!!! Joulupukkikin on tehokkaampi kuin tämä homma. Byrokratia ei ole tehokasta vaan pilkun viilaamista, pennin venytystä ja rienaamista. Yksityistämisessä ei synny senkän vertaa tehoja, vaan on silkkaa kaupankäyntiä, välistävetämistä ja hyväksikäyttöä. Elämä ei yksinkertaisesti ole tehokasta koska ihmiset eivät ole koneita. Puolestani täällä saisi hyvinkin moni tehä Räikköset ja painua jonnekin muualla tehoineen ja rahoineen, kuluttamasta kanssaihmisiämme ja luonnonvarojamme loppuun. Mikä kiire täällä on muka hyödyntää nyt heti kaikki saatavilla olevat resurssit!?! Ideahan on täysin absurdi ja vastoi kaikkia mahdollisia moraalisääntöjä joita tämän valtion kustantama yliopistolaitos on minulle opettanut! Sen joka väittää jotain muuta, on oltava täysin imbesilli sosiopaatti. Suomalaiset eivät ole laiskaa eivätkä tyhmää tai pahansuopaa kansaa. Ehkä hieman sinisilmäisiä tosin …

    Reply
  15. Pingback: Kylän isoin leikkauslista | Saloniemi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *


1 + 2 =

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>